Sukuverkostoista ja avioliittostrategioista Historiantutkimuksen päivillä

Perjantaina 25.10.2019 pidän esitelmän Historiantutkimuksen päivillä Oulussa otsikolla ”Sukuverkostot ja avioliittostrategiat yliopistoperheessä”.

Materiaali: Sukupuu (väitöskirja, s. 405).

Väitöskirja: Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä. (Mm. henkilöiden kuvia s. 407–409.)

Luento ja aineiston jakaminen qr-koodilla

”Family at the Hearth”. John Harden (1772-1847) kuvasi teoksissaan usein kodikasta perhe-elämää. Tästä ja kotikeskeisyydestä kirjoittaa Joanne Bailey teoksessaan Parenting in England (OUP, 2012). Hardenin teos löytyy mm. Wikigallerystä.

Pidin tammikuun lopussa luennon tiedekuntamme ”Sukupuoli, perhe ja yhteiskunta” -kurssilla. Oli mukava päästä pitkästä aikaa verryttämään taitojaan, sillä edellisestä luennosta etenkin Tampereen yliopistossa oli jo vierähtänyt tovi. Luennoin otsikolla ”Keskisääty, sukupuoli ja perhe 1800-luvulla” ja käsittelin mm. polariteetti-ihannetta, erillisten sfäärien ideologiaa sekä rakkausavioliiton, ydinperheen ja kotikeskeisyyden ihanteita. Enkä tietenkään voinut puhua aiheesta ilman, että liitin sitä myös vuosisadan kannalta keskeiseen nationalismin rakentumiseen.

Kurssin jokaiseen luentoon liittyi ennakkotehtävä: luennoitsijan valitsema artikkeli ja siihen liittyvät kysymykset. Oman luentoni tueksi valitsin Julia Dahlbergin niin & näin -lehdessä ilmestyneen artikkelin ”Konst och vetenskap. Intellektuell gemenskap i Helena Westermarcks brev till sin bror”. Se keskittyy sisaren ja veljen suhteeseen ja ajoittuu 1800-luvun lopulle, mikä täydensi mielestäni hyvin omaa avioliittoon ja perheeseen sekä hieman aiempiin vuosikymmeniin keskittynyttä luentoani.

Teetin luennon lopuksi keskustelutehtävän, jossa aineistona oli pari lainausta väitöskirjani lähteistä, Natalia ja M. A. Castrénin kirjeistä. Tämän blogipostauksen tein alun perin siksi, että sain aineiston nettiin (nyt blogin muokkaus tapahtuu helmikuun puolella). Ei tuntunut järkevältä printata lainauksia massaluennon kaikille osanottajille, ja keksin ensi kertaa kokeilla qr-koodia sen jakamiseen. Lisäsin koodin slaideihini, ja osa opiskelijoista sitä ihan innokkaasti kokeili ja sai toimimaan: he siis latasivat aineiston omiin puhelimiinsa qr-koodista saamansa linkin kautta. Toki aineisto oli esillä myös perinteisemmin suoraan salin seinälle heijastettuna. Mutta aion pitää konstin mielessä, ehkä siitä voi olla apua muissakin yhteyksissä.

castrentehtava

Itse tehtävässä kysyin nämä kysymykset:
– Millaisia sukupuoleen ja (avio)suhteeseen liittyviä käsityksiä ja ihanteita löydätte lainauksista?
– Entä ei-toivottuja piirteitä?
– Miten sukupuoliin liittyvät ihanteet suhteutuvat toisiinsa?
– Millaiset ovat nais- ja mieskirjoittajan roolit ja äänet?
– Miten ihanteet ja nationalismi liittyvät toisiinsa?

Ja aineisto tosiaan löytyy tämän linkin takaa: Castrénit-tehtävän tekstit.

Keskustelua syntyi ihan mukavasti, vaikka huomasin, että tehtävä olisi ollut fiksumpi sijoittaa luennon keskelle eikä aivan loppuun. Ylipäätään opiskelijat olivat koko luennon ajan ilahduttavan aktiivisia ja esittivät hyviä kysymyksiä.

Conference on Nationalism in Amsterdam

This week I will be in Amsterdam at the conference ”Cultural mobilization: Cultural consciousness-raising and national movements in Europe and the world”. It is a three-day event with lots of interesting program, a key note ”The Herderian Explosion” from John Hutchinson among other things. I will talk on Friday about one of the main characters of my dissertation with the title ”Relational masculine self-construction and nationalist activities: Linguist Herman Kellgrenʼs personal nationalism in 19th-century Finland”. It is supposed to be over 20 degrees in Amsterdam and I don’t mind that either; a little bit of summer before it really ends.