16.11.2020
Tehtävä: M. A. Castrénin kirjeet
Breakout rooms, n. 10 min:
Lukekaa alla olevat neljä lyhyttä otetta M. A. Castrénin kirjeistä. Keskustelkaa pienryhmissä seuraavista kysymyksistä. Tehtävä puretaan yhteisessä keskustelussa.
- Miten henkilökohtainen ja kansallinen limittyivät M. A. Castrénin teksteissä?
- Miten hän näki oman roolinsa kansallisessa aatteessa, entä tulevan vaimonsa roolin?
M. A. Castrén J. V. Snellmanille 18.10.1844 (ennen toista pitkää tutkimusretkeä)
”Minun mieleni on syvästi ja mahtavasti vallannut vain yksi asia, voin elää vain sen hyväksi, kaikki muu on minulle sivuseikka. Olen päättänyt osoittaa Suomen kansalle, ettemme me ole maailmasta ja maailmanhistoriasta erillään elävä yksinäinen suomaan kansa, vaan olemme sukulaisuussuhteessa ainakin kuudesosaan ihmiskunnasta.”
(J. V. Snellman, Kootut teokset, osa 7, 142. Suom. Heikki Eskelinen.)
M. A. Castrén Robert Tengströmille 10/22.9.1845 ja 6/18.3.1846 (Siperiasta)
”Nyt heikkokuntoisempana kuin koskaan odotan huolestuneena, mitä talvi Turukhanskissa mahtaa tuoda tullessaan. Edessäpäin oleva matkani ei sekään olen leikkiä – ”, ”Olen raunioitunut mies, jolla ei ole vaateita elämän iloista; minulle ei siis tämä elämä ole mikään erityinen uhraus.”
M. A. Castrén Natalia Tengströmille 17.-19.2.1850 (kihlausaikana tutkimusretkien jälkeen)
”Ajatellessani niitä vaivoja, joita olen saanut kestää elämässä, lasken täydellä luottamuksella sen varaan, että oikeudenmukainen kaitselmus ei anna palkkion näistä vaivoista jäädä saamatta. Usko minua, hyvä Natalia että en imarrellut Sinua, kun sanoin Sinun lämpimän sydämesi olevan se palkkio, jolla luulen kaitselmuksen halunneen hyvittää koettelemukseni.”
M. A. Castrén Natalia Tengströmille 2.7.1850 (kihlausaikana tutkimusretkien jälkeen)
”Olen rakastanut Sinussa iloista mieltä, lämmintä sydäntä, korkeaa tunnetta totuutta, tietoa, isänmaata, kaikkea jaloa ja hyvää kohtaan, ja Sinä olet, sen perusteella mitä sekä Snellman että Runeberg ja minun oma omatuntoni sanovat minulle, Sinä olet rakastanut minussa sitä henkeä, joka on näyttänyt olevansa valmis mittansa mukaan toimimaan kaiken toden ja jalon puolesta.”
Hermeneuttinen karuselli 