”Family at the Hearth”. John Harden (1772-1847) kuvasi teoksissaan usein kodikasta perhe-elämää. Tästä ja kotikeskeisyydestä kirjoittaa Joanne Bailey teoksessaan Parenting in England (OUP, 2012). Hardenin teos löytyy mm. Wikigallerystä.
Pidin tammikuun lopussa luennon tiedekuntamme ”Sukupuoli, perhe ja yhteiskunta” -kurssilla. Oli mukava päästä pitkästä aikaa verryttämään taitojaan, sillä edellisestä luennosta etenkin Tampereen yliopistossa oli jo vierähtänyt tovi. Luennoin otsikolla ”Keskisääty, sukupuoli ja perhe 1800-luvulla” ja käsittelin mm. polariteetti-ihannetta, erillisten sfäärien ideologiaa sekä rakkausavioliiton, ydinperheen ja kotikeskeisyyden ihanteita. Enkä tietenkään voinut puhua aiheesta ilman, että liitin sitä myös vuosisadan kannalta keskeiseen nationalismin rakentumiseen.
Kurssin jokaiseen luentoon liittyi ennakkotehtävä: luennoitsijan valitsema artikkeli ja siihen liittyvät kysymykset. Oman luentoni tueksi valitsin Julia Dahlbergin niin & näin -lehdessä ilmestyneen artikkelin ”Konst och vetenskap. Intellektuell gemenskap i Helena Westermarcks brev till sin bror”. Se keskittyy sisaren ja veljen suhteeseen ja ajoittuu 1800-luvun lopulle, mikä täydensi mielestäni hyvin omaa avioliittoon ja perheeseen sekä hieman aiempiin vuosikymmeniin keskittynyttä luentoani.
Teetin luennon lopuksi keskustelutehtävän, jossa aineistona oli pari lainausta väitöskirjani lähteistä, Natalia ja M. A. Castrénin kirjeistä. Tämän blogipostauksen tein alun perin siksi, että sain aineiston nettiin (nyt blogin muokkaus tapahtuu helmikuun puolella). Ei tuntunut järkevältä printata lainauksia massaluennon kaikille osanottajille, ja keksin ensi kertaa kokeilla qr-koodia sen jakamiseen. Lisäsin koodin slaideihini, ja osa opiskelijoista sitä ihan innokkaasti kokeili ja sai toimimaan: he siis latasivat aineiston omiin puhelimiinsa qr-koodista saamansa linkin kautta. Toki aineisto oli esillä myös perinteisemmin suoraan salin seinälle heijastettuna. Mutta aion pitää konstin mielessä, ehkä siitä voi olla apua muissakin yhteyksissä.
Itse tehtävässä kysyin nämä kysymykset:
– Millaisia sukupuoleen ja (avio)suhteeseen liittyviä käsityksiä ja ihanteita löydätte lainauksista?
– Entä ei-toivottuja piirteitä?
– Miten sukupuoliin liittyvät ihanteet suhteutuvat toisiinsa?
– Millaiset ovat nais- ja mieskirjoittajan roolit ja äänet?
– Miten ihanteet ja nationalismi liittyvät toisiinsa?
Ja aineisto tosiaan löytyy tämän linkin takaa: Castrénit-tehtävän tekstit.
Keskustelua syntyi ihan mukavasti, vaikka huomasin, että tehtävä olisi ollut fiksumpi sijoittaa luennon keskelle eikä aivan loppuun. Ylipäätään opiskelijat olivat koko luennon ajan ilahduttavan aktiivisia ja esittivät hyviä kysymyksiä.
Hermeneuttinen karuselli 